Helsinki ja ylipäätänsä Suomi on aina ollut mulle koti. Ei sitä vaan mitenkään pysty luopumaan siitä "suomalaisuudesta". Helsinkiin on aina ihan mahtava palata, kun voi syödä suomalaista ruokaa, puhua kaikille suomeksi ja kirota itsekseen "kun on niin pirun kylmä", mutta salaisesti nauttia, kun lumihiutaleet tarttuvat hiuksiin. Ei musta ole ikinä belgialaista tullut, vaikka olenkin täällä nyt 14 vuotta asunut. Eikä ikinä tulekaan. Olen sataroseenttiseesti kunnon suomalaine!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti